Henkilökohtaisilla mielipiteillä ei ole mitään merkitystä markkinoinnin suunnittelussa.
Turhan usein markkinointiviestinnän suunnittelussa törmää
käytävägallupien lähisukulaiseen
Mutuun, tuohon objektiivisen ajattelun pahimpaan
viholliseen.Tunnistat varmasti seuraavista kommenteista pomosi,
alaisesi, asiakkaasi, mainostoimistokumppanisi, kollegasi - tai
itsesi.
Mun mielestä sininen on ruma väri
Mun vaimo ei voi sietää punaista
En tykkää ton mallin hiuksista
En oo ikinä pitäny Samuli Edelmanista
Helvetica, hyi helvetti!
Ton naisen silmät on liian
vinot/suorat/pyöreät/isot/pienet
Lista on loputon.
Kuitenkaan omalla subjektiivisella näkemyksellä ei ole mitään
merkitystä. Ainoa asia millä on merkitystä ja joka ratkaisee koko
bisneksen, on vastaanottajan mielipide. Ja tämä mielipide pitää
kaivaa esiin.
Stereotyyppinen olettamus ei riitä. Henkilökohtainen Mutuni kertoo
insinöörin pukeutuvan tummansiniseen villapaitaan, ajavan
alitehoisella Passatilla, asuvan omakotitalossa, olevan naimisissa
alakoulun opettajan kanssa, harrastavan valokuvausta, maastohiihtoa
ja kalastusta, ostavan Pirkkaa, juovan alle kahdeksan euron
punaviiniä, lomailevan Thaimaassa, suosivan
lähetyssaarnaaja-asentoa pimeässä ja tekevänsä
B2B-ostospäätöksensä puhtaasti järkisyihin tukeutuen.
Ei tämä näin toimi. Ainakin itselläni on paljon parannettavaa
Mutun hiljentämiseksi ja objektiivisen ajattelun
lisäämiseksi.
Taidankin lähteä insinöörin kanssa baariin. Tilaanko Lapin
Kullan valmiiksi?
