Mäntsäläläisen yrityksen toimitusjohtaja totesi Kauppalehdessä (7.2), ettei B2B-yritys saa sosiaalisesta mediasta mitään. Rohkenen olla eri mieltä, vaikka en olekaan ”helsinkiläinen brändimarkkinoija”

Artikkelin
lähtökohtana oli tammikuun lopulla julkaistu mainosbarometri, johon vastaajista 90
prosenttia aikoo hyödyntää sosiaalista mediaa markkinoinnissaan.
Tällaiset luvut ovat omiaan herättämään yrityksissä pesivän muutosvastarinnan sekä raivokasta
kieltäytymistä etenkin pienissä pk-yrityksissä, joista suuri osa
myy tuotteita ja palveluita muille yrityksille. Muutosvastarinnan
lehahtaminen esiin on valitettavaa etenkin siksi, että juuri näiden
yritysten tulisi käyttää hyväkseen kustannustehokasta ja helposti
kohdennettavaa sosiaalista markkinointia. B2B-markkinoinnissa jos
missä on kyse sosiaalisista verkostoista ja kommunikaatiosta.
Tehdään nyt ihan ensiksi termit selviksi. Sosiaalisessa mediassa
ei ole enää aikoihin ollut kyse Facebookista tai Twitteristä tai
mistään muustakaan yksittäisestä palvelusta, vaan täysin uudesta
tavasta käyttäytyä verkossa. Passiivisen vastaanottajan sijasta
sosiaalinen mediakuluttaja toimii verkossa aktiivisesti,
suositellen ja levittäen tietoa omassa verkostossaan. Kun yhä
useammalle sivulle integroidaan työkaluja, jotka mahdollistavat
tiedon jakamista, suosittelemista, kommentoimista sekä itse
sisällön tuotantoon osallistumista, koko verkko muuttuu
sosiaaliseksi. Kyse ei ole itse asiassa edes uudesta ilmiöstä, vaan
paluusta passiivista massatiedottamista edeltävään aikaan.
Ja mitä tulee itse artikkeliin; toimitusjohtaja ihmettelee kuka
haluaisi olla mustekasettien fani Facebookissa? Vanhentunut ajatus
Facebook-sivuista fanisivuina on toki ymmärrettävää, sellaiselle
joka on päivittänyt Facebook -sivunsa viimeksi vuonna 2009, mutta
FB-sivut eivät ole enää vuosiin olleet "fanisivuja" vaan yritysten
kommunikointi-, tiedotus- ja markkinointikanavia. Facebook-sivuja
tiedotuksessaan hyödyntävät tänä päivänä yritykset Enstosta
Vaisalaan toimialasta riippumatta. Halu tutustua uuteen tapaan
markkinoida on sinänsä ihan ymmärrettävää, koska tälläkin hetkellä
Facebookissa on yli 100 000 suomalaista, joilla on joko
teknillinen tai kauppatieteellinen korkeakoulututkinto. Yritys joka
toteaa, ettei heillä ole aikaa sosiaaliselle medialle, voisi saman
tien todeta, ettei heillä ole aikaa keskustella asiakkaiden kanssa.
Toimivia tapoja hyödyntää sosiaalista markkinointia b2b-yrityksissä
toki haetaan edelleen, mutta kokeilu on käytännössä ilmaista ja
palaute välitöntä.
Sosiaalisen markkinoinnin välineistä löytyy rohkealla otteella
oikea yhdistelmä yritykselle kuin yritykselle. Sosiaalisia
markkinoinnin välineitä ovat blogit, verkkovideot, e-kirjat,
keskustelufoorumit, paikannuspalvelut, kuva- ja videopalvelut ja
sähköiset julkaisupalvelut eikä loppua näy. Kun sosiaalisen
markkinoinnin työkaluihin lisätään vielä yksilöidyt ja liidiputken
vaiheiden mukaan ajoitetut sähköisen markkinoinnin kampanjat,
käyttäjän yksilöllisten kiinnostusten mukaan räätälöity
verkkosisältö sekä käyttäjien henkilötason verkkoseuranta, päästään
puhumaan aidoista hyödyistä.
Mielenkiintoista artikkelissa oli myös se, että kuvatekstissä
johtaja päivittelee, miksi b2b-markkinointi ei nauti lainkaan
samanlaista arvostusta kuin kuluttajamarkkinointi? Mahtaisiko syy
olla siinä, että b2b-markkinointi on kaavoihinsa kangistunutta,
tylsää ja alalle tyypillisen muutosvastarinnan edessä Päivi
Räsänenkin vaikuttaa liberaalilta hippitytöltä.
Se b-to-b yritys, jolla riittää pokkaa ja rohkeutta erottua
markkinoinnissa, korjaa jättipotin. Lue lisää erottautumisesta
esimerkkeineen markkinoinnin seksiä käsittelevässä toisessä blogikirjoituksessa.